Kesäkämppä

Kevään paras uutinen oli, kun kuulin saaneeni oman alan töitä Helsingistä. Tämä tietysti tarkoitti, että oli aloitettava kämpän metsästys. Kriteerinä oli, että vuokra ei saisi olla liian suuri, koska joudun maksamaan kesän ajalta myös Rovaniemen kämppäni. Mielessä kävi myös vaihtoehto, että kävisin töissä Tampereelta käsin, mikäli sopuhintaista kämppää ei löytyisi.

Onnekseni sain jopa melko nopeasti HOASilta asuntotarjouksen kolmen hengen soluun. Soluasuminen on sinällään jo tuttua Rovaniemeltä. Ainoana erona on kuitenkin, että Helsingin kämppiksiä en tuntenut entuudestaan. Koska kyse oli kuitenkin vain kesästä, ei kämppiksistä edes jaksanut stressata ennen muuttoa. Etukäteen olin lukenut, että kyseiseen HOASin asuntoon oli tehty pintaremontti alkuvuodesta ja kuvatkin näyttivät lupaavilta. Kämppä olikin sitten aivan unelma ja keskustaan pääsi helposti töihin.

Seuraavana pohdittavana asiana olivat huonekalut, koska ei olisi ollut mitään ideaa muuttaa kaikkia tavaroita Rovaniemeltä, koska ne pitäisi muuttaa myös takaisin. Paljoa tavaraa kesän aikana ei edes tarvitse, joten kaikki tarvittava löytyi lopulta helposti. Tampereelta vanhemmilta löytyi varastosta ruokapöytä ja siihen kuuluvat tuolit, isä osti tv-tason käytettynä, koska sille tulisi käyttöä kesän jälkeen ja samoin sain television lainaan kesän ajaksi, koska vanhemmilta löytyy useampi. Sängyn sain uutena, koska sillekin löytyy käyttöä kesän jälkeen Tampereella.





















Pienillä yksityiskohdilla olen saanut tästä Helsingin kämpästä erityisen mieluisan, jopa mieluisamman kuin Rovaniemen kämpästä. Rovaniemellä huone on ahdettu aivan liian täyteen ja kaappitilaa on liian vähän. Lisäksi vaatekaappi on sijoitettu todella typerästi keskelle pitkää seinää, joten se rajaa mahdollisuuksi järjestellä huonekaluja. Erityisesti pidän jättityynyistä sängyllä, koska niihin on parasta nojailla ja katsella telkkaria tai lukea kirjaa. Toiseksi pidän tuosta jumppapallosta, vaikka se melko toimettomana tuossa onkin. Sopii kuitenkin väritykseen.

Kuvistahan ei voi päätellä, että lempivärini on sininen. :D Odotan kyllä kovasti sitä hetkeä, kun pääsen sisustamaan asuntoa, jonka tiedän olevan pidempiaikainen asuinpaikka. Siihen menee kuitenkin todennäköisesti useampi vuosi.

Oletteko te onnistuneet sisustamaan kesäkämpän tai opiskelukämpän erityisen mieluisaksi?

Kesä tuli, kesä meni...

Niin siinä sitten taas kävi, että elokuu ja samalla myös kesäkauden loppuminen pääsivät jälleen kerran salakavalasti yllättämään. Kesä on toukokuun puolivälistä alkaen kulunut Etelä-Suomessa töiden merkeissä ja reilun parin viikon kuluttua syyskuun alussa odottaakin jälleen paluu hieman pohjoisempaan Suomeen, tarkemmin määriteltynä Ouluun.

Kevätkausi on lukuisten kesäsuunnitelmien aikaa, ainakin minulle. Muun muassa Harrietin kanssa tuli suunniteltua erinäisiä kuvioita ensimmäisen yhteisen ”etelä-kesän” varalle (aiempina kesinä on tosiaan majailtu eri paikkakunnilla). Ihan kokonaan Harrietkaan ei välttynyt minun näkemiseltä, mutta täytyy kyllä tunnustaa, ettei ihan kaikkia kevään aikana suunniteltuja menoja ja kuvioita tullut toteutettua. Alkukesästä sitä helposti ajattelee, että tässähän on koko kesä aikaa tehdä kaikenlaista, mutta yllättävän nopeasti tämäkin kesä on vaan ohi hurahtanut.

Iso osa ajasta on kulunut töiden parissa, mutta kun oman alan hommia on päässyt tekemään ja työtehtävät ovat olleet mieluisia, niin eipä työkuvioita ole oikein osannut minkäänlaisena rasitteena pitää. Päinvastoin, tältäkin kesältä on jäänyt paljon uusia juttuja mieleen, joita sitten tulevaisuudessa pääsee toivottavasti hyödyntämään niin opiskeluiden kuin myös työelämän parissa.

Onneksi kesän aikana on ehtinyt tehdä muutakin kuin vain töitä. Olen alun perin Etelä-Suomesta kotoisin, joten perhe, osa sukulaisista ja monet kaverit ovat täällä. Kesä on siten ollut myös monien mieleenpainuvien ja kauan odotettujen jälleennäkemisten aikaa. Aloitin myös pitkästä aikaa tavoitteellisemman treenaamisen ja tällä kertaa tavoitteet ovat ainakin omasta mielestäni suhteellisen korkealla. Olen harrastanut tanssia parivuotiaasta pikkutyttelistä asti ja parin vuoden ajan tein Rovaniemellä tanssinopettajan töitä opintojen ohessa. Nyt treenaaminen on enemmän salitreenipainoitteista ja odotankin innolla mitä kaikkea syksy tuo tältä osin mukanaan. Tosin tälläkin hetkellä liikun polvi napakasti sidottuna, joten pieniä esteitä tehotreenaamiselle saattaa ajoittain ilmetä. Näistä kuvioista tulee varmasti kirjoiteltua tulevissa teksteissä.

Oman twistinsä syksyn suunnitelmiin tuo se, että muutin kesäkuun alussa Rovaniemeltä Ouluun. Pääsyynä Rovaniemeltä lähtemiseen oli Oulussa tällä hetkellä asusteleva miekkonen, jonka kanssa on yhteistä taivalta läpsytelty jo useampi vuosi. Muutto tuo tietysti helpotusta yhteiseen elämään, kun jatkuva reissaaminen Rollon ja Oulun välillä vähenee (ainakin jonkin verran). Toisaalta kun opiskelut eivät enää juurikaan sido Rovaniemelle, enkä muutoinkaan pitänyt kaupunkia itselleni parhaimpana vaihtoehtona, muutto Ouluun tuntuu kaikin puolin hyvältä ja fiksulta ratkaisulta. Toki muutamia kavereita ja tuttuja, sekä ennen kaikkea sekopäisiä kämppishetkiä Harrietin kanssa tulen kaipaamaan, mutta tälläkin kertaa oli yritettävä tehdä kokonaisuutta tarkastellen järkevin ratkaisu. Nyt kun kesä on kulunut etelässä, odottaa nyt syksyn tullen paluu uuteen ja vielä melko tuntemattomaan kämppään, toisin sanoen muuttolaatikoiden ja sisustuskamppailujen keskelle. Oulu on tullut kylläkin viime vuosien aikana suhteellisen tutuksi, mutta odotan silti jokseenkin innostuneena elämää uudessa kotikaupungissa. 

Loppukesän aikana on vielä luvassa muutama työpäivä ja sitten on edessä pienen pieni kihlajaisreissu Ruotsiin ennen Ouluun paluuta (tämäkin matka oli tarkoitus toteuttaa jo keväällä, mutta eikös sitä sanota, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan). Kova suunnittelu kaikenlaisten syksyn kuvioiden osalta on jo käynnissä ja odotankin innolla kaikkea tulevaa!

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Liiton Arkki 2017

Lauantaina 12.8. tuli osallistuttua Lakimiesliiton vuosittain oikkareille järjestämään purjehdustapahtumaan. Aikaisempina vuosina en ole päässyt osallistumaan, koska viikonloput ovat menneet töissä, joten tänä vuonna oli pakko päästä mukaan. Päivä alkoi kokoontumisella Lakimiesliiton toimistolle, missä meille pidettiin lyhyet alkuinfot ja kerrottiin Lakimiesliiton ajankohtaiset kuulumiset.


Ennen Halkolaiturille siirtymistä, porukka jaettiin vielä kahteen purjelaivaan Astridiin ja Svanhildiin. Valitsimme kaverini kanssa Svanhildin, koska meillä ei ollut minkäänlaista näkemystä, olisiko toinen parempi tai jotain. Laivalla halukkaat saivat osallistua purjeiden nostoon, joten täytyihän sitäkin kokeilla.

Jonkin aikaa purjehdittuamme laiva ankkuroitiin ja Astrid-laiva kiinnitettiin kylkeemme (tälle on varmaan jokin järjevämpikin termi, jota en tiedä), joten pystyimme liikkuman laivasta toiseen. Tässä kohtaa meille tarjoitiin kalakeittoa, joka oli todella herkullista. Olihan matkalla ehtinyt tulla jo nälkäkin, koska olin ainoastaan aamupalan voimalla liikkeellä.

Ruokailun jälkeen oli mahdollisuus pulahtaa mereen uimaan ja myös sauna oli lämpimänä. Olin ottanut varmuuden vuoksi uikkarit mukaan, jos innostuisin uimisesta. Talviturkin kastaminen oli tältä kesältä jäänyt kokonaan, joten nyt oli sopiva tilaisuus korjata tämä. Merivesi oli kohtuullisen kylmää, mutta oli niin mukava päästä pitkästä aikaa veteen, että siellä viihtyi yllättävän kauan.

Lopulta oli aika kääntyä takaisin ja palata maihin. Ilma oli koko purjehduksen ajan hyvä ja oli mukava nähdä tuttuja, joiden kanssa ei välttämättä muuten hengaile niin paljoa.

Kaivohuoneella olisi pitänyt olla jatkot, joten lähdimme pienellä sekalaisella Artikla-porukalle sinne. Kauaa emme ehtineet paikan päällä olla, kun odotettu myrsky saapui. Onneksi selvisimme pääosin kuivina, vaikka olihan se melko mielenkiintoista olla ulkosalla katoksessa sellaisessa säässä. Kun sade hellitti lähdimme keskustan suuntaan pelailemaan Aliasta, jonka jälkeen lähdimme omille suunnillemme kotia kohti. 

Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin hauska ja mukava virkitys työpäivien ja tenttilukemisten täyteiseen kalenteriin!

Ketä, mitä, missä?

Heissulivei!

Keitä me olemme?

Me olemme Harriet ja Laura, kaksi oikkaria Lapin yliopistosta. Vaikka opiskelu onkin iso osa arkeamme, mahtuu päiviimme ja viikkoihimme paljon kaikkea muutakin.

Olemme molemmat aloittaneet oikiksen syksyllä 2014, jolloin olemme myös tutustuneet. Seuraavana keväänä päädyimme hakemaan kolmen hengen soluasuntoa erään opiskelijakaverimme kanssa. Saimme suhteellisen nopeasti asuntotarjouksen, joten soluasuminen alkoi syksyllä 2015. Samassa asunnossa asumisen myötä ystävystyimme ja siitä ovat monet seikkailut saaneet alkunsa. Nykyään elämä ei enää jatku saman katon alla, mutta onneksi ystävyys säilyy edelleen. Tällä hetkellä toinen meistä asustelee siis Rovaniemellä ja toinen Oulussa.

Molemmat olemme löytäneet tiemme pohjoiseen hieman eteläisemmästä Suomesta, sillä Laura on kotoisin Klaukkalasta ja Harriet Tampereelta. Meillä on hieman erilaiset taustat ajalta ennen oikikseen pääsyä, joten tulemme avaamaan taustojamme lisää tulevissa blogiteksteissämme.

Mistä ja miksi kirjoitamme?

Meitä yhdistää erityisesti opiskelijaelämä, joten tämä aihealue näkyy varmasti blogissamme. Emme kuitenkaan aio kirjoitella pelkästään siitä, millaista lakikirjojen selailu on, vaan pyrimme pitämään näkökulmamme opiskelijamaailmaan laajempana. Harrietin osalta opiskelijaelämään liittyy läheisesti myös järjestötoiminta. Arkipäiviimme kuuluu myös kaikenlaista urheilua ja kuntoilua (ikuista kesäkunnon tavoittelua), sekä pyrkimyksiä syödä (ainakin suhteellisen) terveellisesti.

Idean blogin kirjoittamiseen saimme viime keväänä ja monien mutkien myötä saimme sen viimeinkin toteutettua. Toivottavasti viihdytte!

Kesäisin terveisin,

Laura ja Harriet