Kesä tuli, kesä meni...

Niin siinä sitten taas kävi, että elokuu ja samalla myös kesäkauden loppuminen pääsivät jälleen kerran salakavalasti yllättämään. Kesä on toukokuun puolivälistä alkaen kulunut Etelä-Suomessa töiden merkeissä ja reilun parin viikon kuluttua syyskuun alussa odottaakin jälleen paluu hieman pohjoisempaan Suomeen, tarkemmin määriteltynä Ouluun.

Kevätkausi on lukuisten kesäsuunnitelmien aikaa, ainakin minulle. Muun muassa Harrietin kanssa tuli suunniteltua erinäisiä kuvioita ensimmäisen yhteisen ”etelä-kesän” varalle (aiempina kesinä on tosiaan majailtu eri paikkakunnilla). Ihan kokonaan Harrietkaan ei välttynyt minun näkemiseltä, mutta täytyy kyllä tunnustaa, ettei ihan kaikkia kevään aikana suunniteltuja menoja ja kuvioita tullut toteutettua. Alkukesästä sitä helposti ajattelee, että tässähän on koko kesä aikaa tehdä kaikenlaista, mutta yllättävän nopeasti tämäkin kesä on vaan ohi hurahtanut.

Iso osa ajasta on kulunut töiden parissa, mutta kun oman alan hommia on päässyt tekemään ja työtehtävät ovat olleet mieluisia, niin eipä työkuvioita ole oikein osannut minkäänlaisena rasitteena pitää. Päinvastoin, tältäkin kesältä on jäänyt paljon uusia juttuja mieleen, joita sitten tulevaisuudessa pääsee toivottavasti hyödyntämään niin opiskeluiden kuin myös työelämän parissa.

Onneksi kesän aikana on ehtinyt tehdä muutakin kuin vain töitä. Olen alun perin Etelä-Suomesta kotoisin, joten perhe, osa sukulaisista ja monet kaverit ovat täällä. Kesä on siten ollut myös monien mieleenpainuvien ja kauan odotettujen jälleennäkemisten aikaa. Aloitin myös pitkästä aikaa tavoitteellisemman treenaamisen ja tällä kertaa tavoitteet ovat ainakin omasta mielestäni suhteellisen korkealla. Olen harrastanut tanssia parivuotiaasta pikkutyttelistä asti ja parin vuoden ajan tein Rovaniemellä tanssinopettajan töitä opintojen ohessa. Nyt treenaaminen on enemmän salitreenipainoitteista ja odotankin innolla mitä kaikkea syksy tuo tältä osin mukanaan. Tosin tälläkin hetkellä liikun polvi napakasti sidottuna, joten pieniä esteitä tehotreenaamiselle saattaa ajoittain ilmetä. Näistä kuvioista tulee varmasti kirjoiteltua tulevissa teksteissä.

Oman twistinsä syksyn suunnitelmiin tuo se, että muutin kesäkuun alussa Rovaniemeltä Ouluun. Pääsyynä Rovaniemeltä lähtemiseen oli Oulussa tällä hetkellä asusteleva miekkonen, jonka kanssa on yhteistä taivalta läpsytelty jo useampi vuosi. Muutto tuo tietysti helpotusta yhteiseen elämään, kun jatkuva reissaaminen Rollon ja Oulun välillä vähenee (ainakin jonkin verran). Toisaalta kun opiskelut eivät enää juurikaan sido Rovaniemelle, enkä muutoinkaan pitänyt kaupunkia itselleni parhaimpana vaihtoehtona, muutto Ouluun tuntuu kaikin puolin hyvältä ja fiksulta ratkaisulta. Toki muutamia kavereita ja tuttuja, sekä ennen kaikkea sekopäisiä kämppishetkiä Harrietin kanssa tulen kaipaamaan, mutta tälläkin kertaa oli yritettävä tehdä kokonaisuutta tarkastellen järkevin ratkaisu. Nyt kun kesä on kulunut etelässä, odottaa nyt syksyn tullen paluu uuteen ja vielä melko tuntemattomaan kämppään, toisin sanoen muuttolaatikoiden ja sisustuskamppailujen keskelle. Oulu on tullut kylläkin viime vuosien aikana suhteellisen tutuksi, mutta odotan silti jokseenkin innostuneena elämää uudessa kotikaupungissa. 

Loppukesän aikana on vielä luvassa muutama työpäivä ja sitten on edessä pienen pieni kihlajaisreissu Ruotsiin ennen Ouluun paluuta (tämäkin matka oli tarkoitus toteuttaa jo keväällä, mutta eikös sitä sanota, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan). Kova suunnittelu kaikenlaisten syksyn kuvioiden osalta on jo käynnissä ja odotankin innolla kaikkea tulevaa!

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!